Kristinusko vastaan oma kansa?

 Olen törmännyt lukuisia kertoja eurooppalaisperäisten kansojen ystävien (viime aikoina erityisesti nimimerkin Devon Stack) hyökkäyksiin kristinuskoa vastaan.  Hyökkäys ottaa sen muodon, että sen mukaan kristinusko on universaali, antirasistinen ja antinationalistinen uskonto, ja yksi vahva syy sille, että länsimaissa ei kyetä ajamaan länsimaalaisten kansojen etuja edes siinä vähässä määrässä, mitä niiden jatkuminen välttämättä edellyttäisi.  Siinä mielessä hyökkäys on erinomaisen virulentti, että kaikenlaisten medianäkyvyyttä saavien pappien tai "paavien" ulostulot säännöllisesti edustavat täsmälleen globalistiliturgian pyhimpiä opinkappaleita viis veisaten siitä, mitä esimerkiksi Raamattu aiheesta sanoo.

 Ja koska suuri osa ihmisistä, ellei suurin, tyytyy vain katsomaan, mitä jonkin porukan eniten näkyvyyttä saavat kaverit tekevät, he vetävät näistä yleistyksensä koskemaan koko porukkaa.  Sekös antikristillisille passaa.  Hyökkäys on siis kieltämättä tehokas.  Sen oikeastaan ainoa virhe on siinä, että se rakentuu kokonaan valheen varaan, kuten myös tekee Devon Stackin useampaan kertaan esittämä väärä dikotomia siitä, valitsisiko kristitty mieluummin valkoisten ihmisten tuhoutumisen maailmasta ja kristinuskon jatkuvan, vai kristinuskon tuhoutumisen maailmasta ja valkoisten ihmisten jatkumisen.

Totuus asiasta

Asiahan on sillä tavoin, että sekä Raamattu että kristinusko ovat alusta loppuun kansallismielisiä teoksia ja niissä kansallismielisyys ilmenee tavalla, jota tänä päivänä kutsutaan ääriajatteluksi.  Matteuksen ensimmäisestä kirjasta lähtien Johanneksen ilmestykseen Raamattu on täynnä sekä kieltoja sekoittaa kansoja keskenään että kiellon noudattamatta jättämisestä seuranneiden ikävyyksien luettelemista.  Ilmestyskirjassa puolestaan mainitaan kaikkien kansojen tekevän sitä sun tätä, mikä väistämättä implikoi erillisten kansakuntien olemassaoloa suoraan vastoin globalistien - joita raamatullisesti on täysin perusteltua nimittää baabelisteiksi - suunnitelmien vastaisesti.

Baabelin tornin esimerkki puolestaan kertoo täsmälleen siitä pyrkimyksestä, mikä globalisteilla on ollut alusta lähtien: Jumalan syrjäyttäminen ja ihmisten rakennelmien ja instituutioiden sijaistaminen tämän paikalle yhteiskunnan ylimmäksi prioriteetiksi, maailmanlaajuisesti.  Kyse on hingusta pakottaa kaikki kansat ja geenit samaan muottiin, saman pienen hatun alle, jonka haltijat sitten saavat päättää kaikesta ja kaikista.  Jos olettaa, että kristinuskolla on sama tavoite siksi, että sen totuus on universaali, on ymmärtänyt pahasti väärin.

Toinen tärkeä asia on se, että maailman silmäätekevät tapaavat olla nykyään säännönmukaisesti antikristittyjä vähintäänkin teoissa, jos eivät avoimesti myös palopuheissa.  Tämä johtuu siitä, että silmäätekevistö ja mediat ovat samaa antikristillistä porukkaa, joiden vihollinen numero uno on Raamatun ilmoittama totuus ja sen omakseen historian saatossa ottaneet ja sen ansiosta kukoistaneet eurooppalaiset kansat.  Kun tämä ymmärretään, kaikenlaiset medioissa näkyvät antikristilliset ulostulot niin kutsutuilta kirkonmiehiltä muuttuvat yhtäkkiä paljon ymmärrettävemmiksi.

Koska propaganda, joka muodostuu käytännössä kokonaan näiden antikristillisten ainesten raamatunvastaisista ulostuloista, on suunnattu nimenomaan tavalliselle, nykyään kirkossa käymättömälle, Raamattua lukemattomalle agnostikolle, näillä ei käy mielessäkään, että kyseessä saattaisi olla sumutus.  Tämä siis siitäkään huolimatta, että esimerkiksi muutama "virallinen fakta" median luotettavuudesta on osoittautunut jopa suuren yleisön silmissä kestämättömäksi, ja salaliittoteoreetikoiksi kutsutut puolestaan lähinnä keskivertokansalaista kaukonäköisemmiksi.

Devon Stack tietää, että mediaan ei ole luottamista. Hän on myös paljastanut valtavan määrän valheellisia narratiiveja niin juutalaista etiikkaa kuin valkoista väestöäkin ja näiden väitettyjä rikoksia koskien. Kuitenkin mahdollisesti oman agnostisisminsa takia hän on täydellisen sokea sille, että sama suunnitelma, jolla on ahkerasti tuhottu eurooppalaisten kansojen elinehtoja ainakin viimeisen parinsadan vuoden ajan, on täsmälleen sama, jolla iskettiin kirkkoihin ensin.  Ja se tehtiin siksi, että vasta sitten, kun ihmiset eivät enää usko totuuteen, saa heistä mihin tahansa muottiin muovattavaa massaa.  Siksi hän vain järkeilee, että kun kristityksi kutsutuissa kirkoissa puhutaan rasisminvastaisuudesta ja homoliitoista, niin sitä kristinusko hänen silmissään sitten on.  Koska hän ei usko siihen, hän ei ymmärrä sillä olevan varsinaista sisältöä, puhumattakaan siitä, että kykenisi hahmottamaan kyseisen sisällön olevan toista kuin huonosti luontonsa peittävät satanistit valehtelevat sen olevan.

Ja lähes täydellisen sekularisoituneena nykyihmisenä hän, kuten monet muutkin, jättävät kokonaan huomiotta ongelmien hengellisen puolen.  Siksi kysymys "valkoiset vai kristinusko" ei suoraan näyttäydy heille virheelliseltä vastakkainasettelulta.  Siksi he pitävät sitä oikeutuksena puhua geeneistä, jotka ovat kaiken takana, ja siksi heille olemassaolo näyttäytyy heille darwinistisena taisteluna, jossa vahvin voittaa, ja se, joka ei ole tarpeeksi härski, epärehellinen ja julma, häviää.

Kristityt eivät kuitenkaan maailmaa hallitessaan olleet härskeimpiä, epärehellisimpiä tai julmimpia.  Heidän periaatteensa olivat hyvyys, totuus ja kauneus, ja heidän yhteiskuntansa pääsivät lähemmäs näitä ihanteita kuin mikään yhteiskunta maailmassa ennen sitä tai sen jälkeen.  Se on totta, että jälkristilliset yhteiskunnat eivät ole kyenneet puolustautumaan, koska eivät uskalla nimetä hyökkääjiä siksi mitä ne ovat, mutta tämä ei ole yllättävää kansoilta, jotka hylkäsivät totuuden.  Eurooppalaisten kansojen sukupuuton uhka on seurausta kristinuskon ja sen opetusten hylkäämisestä, ei sen noudattamisesta.

Siksi se oli, ja on edelleen, eurooppalaisten kansojen, ja viime kädessä kaikkien muidenkin, ainoa toivo.